The Australian Centre for Social Innovation on keskittynyt ratkaisemaan sosiaalisia haasteita hyödyntämällä moniammatillisia tiimejä, osallistavaa innovaatioprosessia ja uusia design- ja tutkimusmenetelmiä.

Tutustuimme muun muassa heidän menestyksekkääseen Family by Family -projektiin, jossa etsittiin ratkaisua perheiden ongelmiin ja kasvaviin huostaanottolukuihin yhdessä perheiden kanssa. Parhaillaan Australiassa työstetään projektia, joka keskittyy ikääntyviin ihmisiin ja omaishoitajuuteen.

Kysy lisää sosiaalisista innovaatioista ja vierailustamme Reetalta: 0400 300 172 tai reetta@persoona.fi. Lisää The Australian Centre for Social Innovationista löytyy osoitteesta: http://www.tacsi.org.au/.

Konferenssi kokosi suunnittelijoita, tutkijoita ja bisnesihmisiä ympäri maailmaa. Yhdistelmä synnytti mielenkiintoisia keskusteluja ja ajatusten vaihtoa innovaatiotutkimuksesta, uusista menetelmistä ja kokemuksista.

Kolmannen Persoonan Anna oli kutsuttu konferenssiin kertomaan design etnografisesta tutkimuksesta, joka koski omaishoitajuutta Suomessa ja Intiassa. Intel Irlannin toimeksiannosta tehty monikansallinen tutkimus keräsi tietoa hyvinvointiteknologiaa koskevaan innovaatiotyöhön.

Kysy ihmeessä lisää tutkimustuloksista Annalta: 0400 300 171/anna@persoona.fi. Lisätietoja ja materiaaleja The Participatory Innovation Conferencesta löytyy osoitteesta: http://www.pin-c2012.org/index.php.

Vinkeää vuoden alkua ja inspiroivia hetkiä!

Samaisen asian äärellä painiskeli myös allekirjoittanut tiiminsä kera viime kesänä, kun tein Design Ethnography –opintojeni päättötyötä osana monikansallista tutkimuskollektiivia. Intelin, Swisscomin, Fjordin ja brightsolidin kanssa toteutettu tutkimushanke näytti monessa organisaatiossa kulminoituvan kysymykseen: ”miten tämä tutkimustieto jalkautuu yrityksen eri tasoille ja konkretisoituu tuote- ja palvelukehityksessä?”

Tämän omakohtaisen kokemuksen valossa rohkenen väittää, että tulevaisuuden tutkija – oli sitten akateeminen tai markkinavoimille kumartava – ei voi enää suoltaa lopputuotoksena raporttia, teorioita ja pylväsdiagrammeja. Lopputuotoksen täytyy olla vakuuttavaa, sovellettavaa, toimintaa ohjaavaa, mutta myös ja ennen kaikkea viihdyttävää. Kyllä, luit oikein, viihdyttävää. Kansainvälisessä toimintaympäristössä kolmen kuukauden tutkimushanke on kyettävä kiteyttämään yhdelle A4:lle, podcastiksi tai kolmen minuutin videoklipiksi.

Mitä sinä muistat yrityksesi viimeisimmästä markkina- tai käyttäjätutkimuksesta? Mitä johtoryhmänne muistaa? Mitä palvelukehittäjät muistavat? Mitä asiakaspalveluhenkilöstö muistaa? Tai niin… Mikä sen jakelu olikaan?

Itse olen nopea. Innostun, tykitän, pompin ja sompailen monessa eri tasossa. Vastakohta on analyyttinen pohdiskelija, joka tarkastelee jokaista ärsykettä intensiivisesti. Nopsa on tässä vaiheessa jo tekemässä valmista ja kiskoo herneitä nenäänsä, kun hitaampi tulee nurkille tuumimaan, jotta ”mietitkös tämmöistä asiaa ollenkaan?”

Tämän jälkeen käydään salamasota, jossa erilaiset rytmit yrittävät päästä samalle taajuudelle. Kun soppaan lisätään ilmeet ja eleet, joita tulkitaan subjektiivisesti sekä erilaiset käsitteet, tarvitaan jo välirauha.

Työssäni kohtaan monia ihmisiä, joiden kanssa soitamme sulavasti epätahtiin. Ensimmäiset minuutit ovat puoleltani haistelua, jonka jälkeen tasaan energiani vastapuolelle passeliksi. Se on raskasta, mutta palkitsevaa. Välillä epäonnistun rankasti – huomatakseni, että toinen kaipasikin poukkoilevaa otettani innostuakseen itse. Löytyi uusi rytmi, joka sopii molemmille.

Rytmi on veressä meillä jokaisella. Tärkeintä on halu ymmärtää vastapuolta ja hellittää omista tavoistaan hetkeksi. Tuloksena on mitä luultavimmin jotain sellaista, jota et osannut odottaa.

Tekesin järjestämässä Service Research Forumissa 19.10.2011 keskusteltiin innokkaasti palvelututkimuksen tulevaisuudesta, ja niistä innovaatioista. Jo nyt puolet näistä menestyksen kultajyvistä synnytetään käyttäjien toimesta. Tästäkin huolimatta käyttäjäinnovaatioiden ja avoimien innovaatioiden kulta-ajan uumoillaan olevan vasta edessä. Monia kuitenkin arveluttaa: ”Missä bisnes?”

Kun innovaatioita rakennellaan moniammatillisissa ja poikkitieteellisisissä ryhmissä, korvausta vastaan tai ilman, kadulla ja salaisissa laboratorioissa, haasteiden määrä kasvaa väkisinkin. Kysymyksiä herättää muun muassa IPR:t, eri tahojen motivaatio, hyödyn jakaminen ja se, että kuka oikeasti tietää, että innovaatio myy.

Helsingin yliopiston emerituskansleri Kari Raivio on viisaudessaan palauttanut monet maan pinnalle. Raivion mukaan innovaatioista voidaan puhua vasta, kun on kehitetty markkinoitava tuote tai palvelu, jonka joku on valmis ostamaan.

Kuilu tutkimuksen, innovaatiojargonin ja bisneselämän välillä on pelottavan syvä. Kaikkia tarvitaan, mutta meidän on löydettävä innostavat ja tuloksekkaat työkalut sillan rakentamiseen, välimaastoon. Tämä välimaasto inspiroi meitä. Ja tekeminen.

…

Lähteitä:

The future of service business research. Integrating user and open innovation models in service innovation – an emerging research agenda. Martin Meyer, University of Sussex, Service Research Forum 2011, 19.10.2011.

”Kaksi turhinta sanaa: huippuyliopisto ja innovaatio.” Raivio Kari, Helsingin Sanomat 22.12.2010, C 8.

Seminaari rakentuu puolen tunnin ja kymmenen minuutin puheenvuoroista, joissa paneudutaan niin sukupolvenvaihdokseen (Jaakko Sinivuori), yhteisölliseen yrittämiseen (HUB), tuotteen uudelleen brändäämiseen

(AinoReino) ja palvelukonseptin luomiseen (Kolmas Persoona). Lisäksi saamme kuulla juristin opastusta yrittäjille sekä hurjasta projektista, jonka tavoitteena on viedä hevimusiikkia Aasiaan.

Olet tervetullut mukaan rakentamaan “perinteistä” Aprilliseminaaria, joka järjestetään tänä vuonna ensimmäistä kertaa. Aprilliseminaari on erilainen. Se on myös maksuton.

Varaudu kujeiluun ja vinkeään vuorovaikutukseen. Tule 1.4.2011 TAKKiin!

Ilmoittaudu ja lue lisää!

Tapahtuma järjestetään samana viikonloppuna yli 50 kaupungissa ympäri maailmaa. Tampereen lisäksi Suomesta mukana ovat Helsinki, Vaasa ja Rovaniemi. Tapahtumaan osallistuu yli 1 000 henkeä ympäri maailmaa ja Global Service Jamista on tulossa maailman suurin palvelumuotoilutapahtuma. Innovointi tapahtuu kaikkialla yhteisen teeman alla, jonka asettaa kansainväliset järjestäjät.

Tapahtuman aikana syntyvät ideat jaetaan koko maailman kanssa, mutta oikeudet ideaan jäävät kehittävälle tiimille. Tampereella mukaan on tulossa reilut 30 henkeä järjestäjät mukaan lukien. Tapahtuman aikana on mahdollista synnyttää uusia työpaikkoja palvelualalle Pirkanmaalle.

Kolmas Persoona järjestää Tampereen tapahtuman yhdessä useiden paikallisten toimijoiden kanssa. Mukana ovat Aamulehti, TAKK, TAMKin Proakatemia, HUB, Uusi Tehdas, Tampereen Kauppakamari, TAMKO Tuki ja Pirkanmaan Yrittäjät.

Haluamme tuoda Tampereen alueen suunnittelijoille ja opiskelijoille mahdollisuuden näyttää taitojaan. Uskomme, että teollisuusmaakunnasta löytyy taitavia palvelusuunnittelijoita, jotka pystyvät luomaan toimivia palvelukonsepteja näinkin tiukassa ajassa.

Tuomalla yhteen eri alojen osaajia, voi syntyä jotain merkittävää. Osallistujia tulee esimerkiksi talouden, tekniikan, hyvinvoinnin sekä viestinnän aloilta. Tavoitteena on samalla jakaa tietoa erilaisista suunnittelumenetelmistä ja ideointityökaluista eri maiden kesken. Innovointitapahtuman aikana pidetään yhteyttä muille tapahtumapaikkakunnille ympäri maailmaa.

Lisää tapahtumasta:

http://globalservicejamtampere.wordpress.com/

http://www.facebook.com/home.php#!/GSJTampere

http://www.globalservicejam.org/

Ja vielä Twitter: @GSJTampere

Suosittelen seuraamaan, mitä viikonloppuna tapahtuu!

Nostin aikoinani äläkän, kun silloisessa opinahjossani puhuttiin kansainvälistymisestä ja englanninkielisestä koulutusohjelmasta. Jupisin, miten kaikkeen on mentävä mukaan ja vieläpä kielipuolena. Ihmisen ajattelu kärsii, kun ei voi ilmaista tuntemuksiaan äidinkielellään.

Silloin totesin jurnutukseni olevan pelkoa uutta kohtaan. Nyt en pelkää, koska tiedän. Osaan englantia armealiaasti ajatellen kohtuullisesti, tulen toimeen. Synnynnäinen hauskuuteni, puheeni sävyt ja syvimmät tuntoni jäävät keskustelukumppaniltani paitsi, kun vaihdan vieraaseen kieleen. Kehityn koko ajan, vaan siitä huolimatta – suomi on äidinkieleni, minuuteni pohja. Kieli on arvokkainta omaisuuttani.

Kansainvälistyminen on hyvä asia. Meillä on paljon opittavaa muualta. Eniten voimme ottaa oppia siitä, miten eri kansat arvostavat omaa kieltään ja kulttuuriaan. Suomenkin kielivähemmistöt ruotsinkielisistä saamelaisten kautta viittomakielisiin nousevat barrikadeille vaatiessaan oikeutta omaan kieleensä, oikeuteensa olla omanlaisiaan. Itse olen etulinjassa puoltamassa suomen kielen käytön oikeutta niin opinnoissa, työelämässä kuin vapaallakin.

Olemme edenneet uksesta oveen ja olvista olueen sitten 1500-luvun. Osaan englantia, välttävästi ruotsia, auttavasti saksaa. Kielivalikoimaani kuuluu myös savo ja suomalainen viittomakieli. Viittomakieli on tuonut visuaalisen ulottuvuuden suusanalliseen kanssakäymiseeni, savon murre vivahteikkaan ilmaisun. Vieraat kielet terävöittävät jokaisen käyttökerran jälkeen, miten erilaisiin asioihin kansojen kulttuuri rakentuukaan. Se on rikkautta, jonka soisi jatkuvan ja kehittyvän. Myös suomeksi.

Haluaisitko tulla kehittämään lehteä? Järjestämme la 15.1.2011 kolmen tunnin tilaisuuden, jossa ideoimme kahdessa ryhmässä alueen vaikuttajien kanssa Aamulehden sisältöä ja markkinointia. Haluamme mukaan 8-10 aktiivista nuorta, jotka uskaltavat sanoa mielipiteensä, ideoida ja kehittää. Mukaan valitut nuoret palkitaan lahjakortilla.

Kiinnostuitko? Ilmoittaudu Tanja Verholle (tirri@persoona.fi tai 0400 300 173) marraskuun loppuun mennessä. Vastaan mieluusti kysymyksiin ja kerron lisää.

Powerpoint on hyvä tapa esittää asioita. Kaikki tekevät niin. Jotkut tietävät senkin, ettei kalvoja kannata tuupata ihan täyteen. Tai että muutama dia riittää, jos kyseessä on vartin esitys. 30 on auttamatta liikaa. Mieleen jää kuitenkin se tyyppi, joka ei käytä nykypäivän tekniikkaa. Hän pärjää ilmankin.

Kyllästyin myös ulosannin epäselvyyteen. Kaikenlaiset käsitteet ylevöittävät puhetta. Käsitteet sisältävät usein kokonaisen ajatusmaailman, jota ei useinkaan avata. Käsitteet ovat asiantuntijoiden arkikieltä, joka jää päälle, oli kohdeyleisö mitä tahansa. Muistaisin lämmöllä kaveria, joka vääntäisi asiansa ihmisen ymmärtämään muotoon ja opettaisi siinä sivussa vaikka sitten niitä käsitteitä.

Seuraavan kerran, kun sinua pyydetään esiintymään, mieti tovi. Mitä haluat, että ihmiset muistavat sinusta ja asiastasi? Itse taidan kokeilla esiintymistä ilman powerpointtia, pretsiä tahi videota. Oisko kellään lainata piirtoheitintä?