Parempi ei aina ole kalliimpi

elokuu 31, 2010
Kirjoittaja: Anna

Ajattelin olla vaihteeksi positiivinen! Johan tässä on useampi postaus valitettu, kuinka ”Suomessa ei osata tätä ja itsepintaisesti me vaan tehdään sitä”. Jotkut kuulkaa katselee meitä ylöspäinkin! Ja nyt en tarkoita sitä Newsweekin tutkimusta, josta koko Suomi taannoin tohkasi.

Yksi jos toinen lienee joskus tuuminut julkisen sektorin palveluiden tehokkuutta ja asiakaslähtöisyyttä – vai pitäisikö kirjoittaa ”palveluiden”. Britanniassa on tartuttu tuumasta toimeen ja ryhdytty kartoittamaan maailman parhaita julkisten palveluiden käytänteitä. Ja kyllä! Suomesta on mukana useampikin esimerkki! Kiitosta keräävät luonnollisesti terveydenhoito- ja päivähoitopalvelumme, hoitotakuujärjestelmä sekä koululaisten erityisopetus. Go Finns!

Hänen Majesteettinsa Valtionvarainministeriö on yhdessä erinäisten tulevaisuustyöryhmien kanssa pykännyt kokoon paketin, johon soisin suomalaisten kollegoidensakin luovan silmäyksen – esimerkillisyydestämme huolimatta (ks. Power in People’s Hands: Learning from the World’s Best Public Services).

Tämän case-esimerkkien ilotulituksen merkittävin oppi on ehdottomasti se, etteivät asiakaslähtöisyyden lisääminen ja asiakkaan palvelukokemuksen petraaminen suinkaan korreloi rahanmenon kanssa. Päinvastoin. Tukholmassa 250 000 puntaa maksanut,  kunnallisten palveluiden vertailussa ja valinnassa auttava sivusto säästää vuosittain 500 000 puntaa verovaroja paperi- ja neuvontatyön vähentymisen myötä.

Toinen tarkan markan vartijoille suositeltava esimerkki on Service Canada. Yhden luukun periaatteella toimivan palveluverkoston kautta kanadalaiset voivat hoitaa noin 90 prosenttia yleisimmin tarvitsemistaan julkisista palveluista. Vuonna 2007-2008 Service Canada -sivustolle tehtiin 9,2 miljoonaa visiittiä, sen kautta vastattiin 51 miljoonaan puheluun, maksettiin 74 miljardin edestä etuuksia ja julkaistiin yli miljoona työpaikkailmoitusta. Massiivisen verkoston aikaansaamat kustannussäästöt olivat arviolta 292 miljoonaa dollaria. Kelpais varmaan meillekin!

2 Vastausta Jätä yksi →
  1. ihku permalink
    syyskuu 8, 2010

    Hmm… mitä mahtaavat tykätä julkiselta sektorilta työttömiksi jääneet?

  2. Anna permalink*
    syyskuu 15, 2010

    Kiitokset ihkulle kommentista! Haluaisitko täsmentää hieman mitä ajat takaa? Tarkoitatko valitsemiani case-esimerkkejä?

    Valitettavasti tutkimus ei tarkemmin kerro, millä tavoin tukholmalaiset ja kanadalaiset kustannussäästöt on saatu aikaan: ihmisten työajankäyttöä tehostamalla ja uudelleenohjaamalla resursseja vaiko työvoimaa vähentämällä.

    Tulevaisuuden Suomessa työssäkäyvien prosentuaalinen osuus väestöstä vähenee entisestään. Tämä näkyy paitsi työvoimapulana, myös verovarojen vähenemisenä. Eikä julkisten palvelujen käyttö suinkaan vähene väestön keski-iän kasvaessa – päinvastoin. Minua viisaammat voinevat kertoa onko meillä varaa olla tehostamatta julkisia palveluita (ja samalla ehkä petrata sitä asiakaskokemusta)?

Vastaa

Huom: Voit käyttää XHTML:lää kommenteissa. Sähköpostiosoitteesi ei tule näkymään julkisesti.

Tilaa tämä kommenttisyöte RSS-syötteen kautta